Kärmeksiä sekä uuden elämän aloitus vol. 127942

Kerroin aiemmin tehneeni uuden vuoden lupauksen, joka käsitti sisälleen 15kg:n elopainon pudottamisen. Syytä onkin BMI:n (painoindeksin) näyttäessä tänä aamuna raadollista 28,47 lukemaa! Olen aloittanut karppauksen aiemmin elämässäni ehkä viisi kertaa, kerran siinä menestyksellisesti onnistuen päästyäni tavoitepainoon, muut kerrat onnistuessani pudottamaan vain muutaman kilon. Olen ihan toivoton jojottaja painon suhteen. Sain tällä kertaa houkuteltua miehen mukaan karppauksen ihmeelliseen maailmaan. Ja tästä päivästä se lähti!

Heitin tänä aamuna hyvästit Sodastreamin Xtream-energiajuomalle, joka on minua uskollisesti palvellut siitä lähtien, kun mies sai minut tajuamaan Batteryn olevan aivan liian kallista ja tyhmää. Olen siis energiajuomakoukussakin ollut, herra tietää, ainakin 4 vuotta! Tunnen sen tänään päässäni täydellisen hyvin. Miettikää päänsärkyä, mikä seuraa kahvittomasta päivästä, jos sitä on juonut vuosikausia päivittäin. Ehkä huomenna on jo parempi..

Lakkasin kynnet äsken pahasta käsien tärinästä ja jomotuksesta huolimatta. Kolme kynttä meni alusta alkaen uusiksi tökättyäni ne märkinä johonkin.
DRK-C-laatassa on käärmeennahkakuvio, mitä olin kokeillut jo kerran aikaisemminkin blogihiljaisuuden vallitessa, mutta en ollut muistanut ottaa valokuvia. Silloin pohjalakkana oli ruskea Color Clubin High Society ja leimauslakkana Konadin musta. Jälki oli silloin paljon näyttävämpi, mutta taidan kallistua tykkäämään tästä väriyhdistelmästä silti enemmän, eli pohjalakkana China Glazen Kalahari Kiss ja leimauslakkana Color Clubin Snakeskin. Jälki on tosi neutraali, nopeasti katsoen kuvioita ei edes erota, mutta nämä ehkä toimisivat enemmän edustuskelpoisina, kuin suurempikontrastiset sisaruksensa.

Monivärileimausta

Selailin palanneen lakkahöyrähdykseni kunniaksi Pinterestistä inspiraatiokuvia kynsien lakkaukseen. Pahoittelen, kun en sitä yhtä inspiroitumiskuvaa enää uudelleen löydä, mistä ajatus lähti, mutta voin kertoa, että kuvassa oli äärimmäisen kauniit kynnet, jotka olivat toteutettu tumman siniselle pohjalle metallihohtolakoilla leimaten, ikään kuin vesimarmorointikuvioita imitoivia kuvioita. Tähän samantyyliseen kokeiluun päätin panostaa tällä viikolla eräs ilta.

Täsmälleen samanlaista kuviota en löytänyt omistamistani laatoista, mutta DRK-C-laatasta löysin kelpaavan, ellen jopa paremman. Pohjustin kynnet Golden Rosen hieman violettiin vivahtavalla tummansinisellä jelly-lakalla (nro.183) ja leimailut suoritin jälleen hyväksi havaituilla China Glazen Romantique-sarjan metallihohtolakoilla, eli Admirella, Adorella, Devotionilla ja Passionilla (vaaleanpunainen, petroolinsininen, hopea, kulta).

Olin lopputuloksesta tällä kertaa hyvin ylpeä ja rinta rottingilla siirryin parempaan valaistukseen kuvaamaan aikaansaannostani. Kamera ei halunnut kuitenkaan suoda mulle sitä kunniaa että olisi tallentanut värit niin kauniina, kuin ne luonnossa olivat :(. Katsokaa siis kuvia mielessänne se, että nää oli luonnossa paljon hienommat! :D

Löytöjä ja vauvansinistä

Vietettiin joululoma koko perheen voimin (kaikki 2- ja 4-jalkaiset) mun kotiseudulla Pohjanmaalla. Menomatkalla joulua edeltävänä perjantaina piti tehdä välipysähdys Kauhavan Seppälässä, koska miehen piti hakea sieltä vielä jotain täydennystä lomavarustukseensa. En ollut hetkeen ajatellutkaan Seppälän kynsilakkavalikoimia, koska Tikkurilan myymälän hyllyt ovat alkaneet jo käydä niin tutuiksi, etten jaksa niitä enää edes viikottain käydä nyysäämässä. Mutta! Ooh, poistomyynnissä olevat Models Own-purkit olivat siellä vielä lähes koskemattomassa tilassa! Ah ja uuh sille vielä, että 3€:n alennushintaankin oli laitettu -50%-lätkä. Joululoma-collection kasvoi tuolla reissulla vielä 5 MO:lla ja yhdella Golden Rosen punaisella mattalakalla, minkä olin tajunnut haluavani aivan liian myöhään, eli silloin, kun ne olivat kaikki myyty loppuun Eteläsuomen Seppälöistä. MO:n sävyt, mitkä nappasin mukaani olivat Soda pop pink, Baby blues, Jade stone, Purple passion ja Green tea. Mies löysi myös hakemansa ja päästiin jatkamaan matkaa.

Äsken mainituista Models Owneista pääsi ensimmäinen käyttöön yllättäen vasta tämän viikon keskiviikkona, kun levitin kynsille Baby bluesin. Mun pitäisi jo oppia, ettei saman valööritason sävyisillä lakoilla onnistu kovin näyttävä ja erottuva leimausjälki. Oon ennenkin koittanut leimata pinkillä vaaleansinisen päälle ja silloin yritys onnistui vielä paljon huonommin. Tällä kertaa lopputulos oli kuitenkin tyydyttävä, kun käytin Baby bluesin päälle China Glazen Admirea, metallihohtoista, yhdellä kerroksella peittävää pinkkiä lakkaa. Leimakuvio on uudesta DRK-B-laatasta.

Pinkkiä ombrea

Mietin hetken tuota otsikkoa ja puntaroin nimeänkö sen tuoksi vai skittleksi. Ombre kai kynsilakkamaailmassa tarkoittaa suurin piirtein liukuvärjäystä ja skittle sitä, kun lakataan kaikki kynnet eri värisiksi. Nämä tämän päiväiset voinevat siis olla kummat vaan.

Tämä oli eka kerta suhteellisen pitkään aikaan, kun jaksoin panostaa kynsiin 10 minuuttia pidemmän ajan. Pohjalakat ovat kynsissä pikkusormesta eteenpäin: Opi: Wocka Wocka, Opi: Too hot pink to hold 'em, Essie: Status symbol, China Glaze: Dance Baby ja Color Club: Blushing rose (josta muuten tykkään sävynä aivan mielettömän paljon, jopa ehkä kaikista eniten koko kokoelmassani).

Leimasin jokaisen kynnen reunaan valkoisella Konadin leimauslakalla Bundle Monsterin laatasta BM-314 kiekurakuvion ja lopputuloksen kuorrutin vielä China Glazen Fairy dustilla, mikä on nimenomaan tuollainen hologrammisena välkkyvä kuorrutuslakka.

Olinpas ollut kiltti

Joulupukki muisti hurahtanutta kynsiharrastajaa! Mies lahjoitti minulle joulupukin välityksellä DRK:n molemmat puuttuvat laatat, B:n ja C:n!! Totta puhuen C-laatta ei ollut yllätys. Olin miehen kanssa yhdessä Cesarsshopin avoimien ovien päivänä liikenteessä ja ohjasin miehen ostamaan kyseisen laatan itselleni joululahjaksi. Sen sijaan B-laatta sai minut jouluaattona hämmästymään! En ollut paikalla maksutapahtumassa ja kuvittelin miehen ostaneen vain C-laatan, minkä olin ojentanut hänelle käteen :D.

Melkoisen ovelaa ;)

Lisäksi isä oli toimittanut joulutontulle toimitettavaksi kameran salaman, mitä pitäisi opetella käyttämään ja äiti Riikka Pulkkisen Vieras-romaanin, mihin en ole vielä ehtinyt koskea, koska viimeinen Fifty shades-kirja on vielä kesken.
Perinteisen "valkoisen kirjekuoren" sisällöllä ollaan suunniteltu käyvämme tänään ostamassa Ikeasta uudet paistinpannut ja lakanat.

Jouluaattona tv-uutisissa näytettiin taltiointia jonkun Eteläsuomalaisen koulun joulujuhlista. Siinä kolmasluokkalaiselta lapsikatraalta kysyttiin odotuksia, mitä joulupukin pussista toivon mukaan paljastuu. Ryhmän poika ilmoitti toivoneensa pukilta uutta lasiviilaa, koska edellinen oli tippunut lattialle ja mennyt rikki. Naistoimittaja ihmetteli, mitä ihmettä sinä sellaisella teet? Poika soittaa kitaraa ja tämän vuoksi kynnet oli syytä pitää lyhyinä. Noh, en itse taida ottaa kantaa siihen, millä keinoin itse 10-vuotiaana lyhensin kynsiäni.. En ainakaan muuten lasiviilalla! Joku, en muista kuka, tämän jälkeen samassa olohuoneessa istuva kysyi, omistanko mä lasiviilaa. Kapistus on ollut hankintalistalla jo pitkään, mutta jostain syystä aina jäänyt kaupan hyllyyn. Vastasin epämääräisesti jotain, että ei, mutta jossain vaiheessa odotan sellaisen ilmestyvän välineistööni, jonka jälkeen keskustelu siirtyi muihin aiheisiin.

Viime sunnuntaina työvuoroni loppuessa sain mieheltä viestin, että oli nukkunut päikkärinsä pommiin ja lähtee yövuoroon töihin vasta puoli kahdeltatoista, kun saavun autolla kotiin. Mies oli kotiin tultuani ovella jo ulkovaatteet päällä vastassa valmiina lähtemään, mutta ohjasi mut vielä keittiöön, mihin oli jättänyt yllätyksen tietokoneen viereen odottamaan!

Trindin lasiviila! Juuri oikeanlainen! Ai että, se mies osaa kyllä yllättää. Ja hemmotella pilalle <3.

Siskon kynnet

Meidän perheen sisaruksilla on yhä näin aikuisiälläkin tapana hankkia toisillemme jouluksi jotain pientä kivaa, kuten hyvin monilla muillakin sisaruksilla, olettaisin. Viime kuussa joulun alla siskoni kanssa soitellessani kysyin, olisiko mahdollisesti tarvetta jollekin tietylle pienelle. Vastaus oli perinteinen "no eeeei nyt tuu mieleen mitään", mutta keksi myöhemmin, että jos manikyyrin hälle tekisin, niin olis tosi kiva. En missään tapauksessa halunnut kutsua palvelusta joululahja-nimellä, mutta ilman muuta lupauduin hommaan.
Joulun pyhät tuntuivat luiskahtavan käsistä hurjaa vauhtia, eikä aikaa tuntunut piisaavan, mutta viimeisenä iltana ennen Vantaalle lähtöä käytiin miehen ja pikkuveljen kanssa ihastelemassa siskon perheen joulukuusta ja lasten saamia lahjoja ja otin lakkapullojen joululoma-collectionini mukaan.

Siskon kynsien malli on täysin erilainen, kuin allekirjoittaneella. Muoto on pitkä ja naisellinen; automaattisesti lähes täydelliseksi muotoutuva ja helposti pitkäksi kasvava *kade*. Nainen valitti kynsiensä huonoa kuntoa, itse silmäillessäni niitä, jouduin vain tuhahtamaan :D. Loraus käsirasvaa, niin olisin enemmän, kuin tyytyväinen, jos omistaisin samanlaiset.

Manikyyriin virallisesti kuuluisi kynsinauhojen hoidot ym., mutta eihän mulla ole tietotaitoa mistään muusta, kuin harrastelijalakkauksesta, skippasin sen manikyyrivaiheen vihellellen. Viilasin kynsien kärjet tasaisiksi ja siirryttiin miettimään lakkauksia.

Sisko halusi tietää, miten leimaus tapahtuu. Olin varannut mukaan Bundle Monsterin setin, sekä DRK-A-laatan. Kynsiin pohjaväriksi valikoitui China Glazen Romantique-kokoelmasta Adore-lakka, kiva metallihohtoinen petroolinsininen. Kokoelman lakat peittävät lähes poikkeuksetta kaikki ensimmäisellä kerroksella, joten pääsin siinäkin kohtaa melko helpolla. Leimakuvio valikoitui Bundle Monsterin laatasta BM-306. Kokeiltiin leimauslakaksi useita eri värejä, mutta koska Adore on melko tumma ja olin jättänyt varsinaiset Konadin leimauslakat kotiin, riittävää pigmenttitasoa ei meinannut oikein löytyä. Viimein pöydän ääressä istuva oma mieheni tarttui Opin Wocka Wocka-pulloon ja tarjosi sitä kokeiltavaksi ja kas, sehän toimi loistavasti. Valitettavasti välivaihekuvia ei tullut otettua ainoatakaan, mutta lopputulos näytti viimein tältä (pimeässä, puhelimella kuvattuna, jaiks):

Oli ensimmäinen kerta, kun lakkasin muiden, kuin mieheni kynsiä, tai omia. Kiitos Hanna! <3

Back to business

Kas, en ollutkaan lyönyt hanskoja vallan tiskiin ja lopettanut bloggarin uraani. Pidin lähes koko joulukuun taukoa ja tässä ollaan taas, entistä ehompana.

Joulu meni ihanasti kotikonnuilla Pohjanmaalla ja himo hakea töitä kotiseudulta kasvoi taas 10 potenssiin. Miehen piti kiitää tapaninpäivän illaksi jälleen töihin, joten vierailumme loppui siihen päivään. Haluttiin omaan kotiimmekin (tai no lähinnä mä halusin) vähän jouluhenkeä, joten kävimme kaatamassa kuusen Clas Ohlsonilta. Aika nätti veitikka se oli:

Tänään viimein vaan ei enää jaksanut kuusen roudaamista kylpyhuoneen ja olkkarin välillä (nelijalkaiset eivät oikein ymmärtäneet puun funktiota), ja kuusi sai lähtöpassit kellariin.

Uusi vuosi koitti tänään (oikeestiko, Sherlock?). Juhlistimme sitä miehen kanssa eilen mättämällä Amarillossa vatsamme täyteen t-luupihvejä ja punaviiniä (josta mies ei liiemmin vällännyt, joten mullehan pullo jäi juotavaksi lähes kokonaan... ai, pää!).
En muista, oonko koskaan tehnyt uuden vuoden lupausta, joka olisi pitänyt loppuun saakka, mutta onhan se kaunis ajatus, joten jälleen: Lupaan ja vannon pudottaa painostani 15kg kuluvan vuoden aikana. Noin.

Uuden vuoden kynsinä palvelivat yksinkertaisesti Opin Metallic 4 Life-lakalla kuorrutetut kynsimet. Laitoin lakan alle jälleen kaksi kerrosta folioliimaa, koska en vaan jaksa sitä glitterin hinkkaamista poistovaiheessa. Lakka on ihana, eikä todellakaan kaipaa päällensä mitään lisäkoristuksia.