Oscar-loistoa

Oscar-gaala oli muutama päivä sitten. Itselläni kemut menivät tänä vuonna ihan ohi huomion (ajatelkaa, en ollut kutsuttu) ja vasta eilen kävin selaamassa pukuloistoa Iltalehden sivuilta. OPI oli huomioinut juhlat myös ja versioinut kahden tähtösen iltapuvut kynsien kuosiksi Facebook-sivullaan. Toinen kaunottarista oli Halle Berry, OPI:n Halle-mekon kuosi tekokynnellä oli niin nerokas mielestäni, että pöllin idean ja tein vastaavan itselleni. Käytin pohjalakkana OPI:n Dating A Royalia ja raidat vetelin siveltimellä Flormarin 436:lla.

Ihanainen Halle

OPI:n versiointi aiheesta

Oma versioni Hallen mekosta

Siirtokuvaonnellisuus

Ihan pian kynsilakkahurahdukseni jälkeen, viime syksynä, tilasin Mimaxilta arkillisen koko kynnen water decaleja, sellaisia kiinalaisaiheisia lohikäärmeitä esittäviä. Innoissani heti kotiin päästyäni aloin sörkkimään niitä vesiastiaan ja siirtämään kynsille, vaan taitoa ja ennen kaikkea tietoa olisi pitänyt siinä vaiheessa olla enemmän käytössä. Siirtokuvien pohjapaperi oli luonnollisesti valkoinen ja kuvat läpinäkyviä, joten kynnetkin olisi etukäteen pitänyt lakata valkoisiksi. En sitä asiaa tajunnut vielä siinäkään vaiheessa, kun siirsin ensimmäistä kuvaa vedestä kynnelle, eikä kuva näinollen ollut ollenkaan edukseen. Se oli ensimmäinen kerta, kun ikinä käytin water decaleja, eikä perusasiat olleet ollenkaan vielä hallussa. TIETENKIN kynnet pitää kuivata ylimääräisestä kosteudesta, jotta kuva jämähtää paikoilleen, eikä päällyslakan kanssa tule ongelmia. Panikoin kai ja aloin sohia kirkasta päällyslakkaa vielä liikkuvaisen siirtokuvan päälle, jolloin se hajosi, siirtyi lisää ja hermot meni. Totesin, ettei ole minun juttuni tämä ja myin loput lohikäärmekuvat Kynsikoristekirppiksellä pois (jäljellä oli kuvat vielä 3 manikyyriin).

Nyt puoli vuotta myöhemmin, kun kynsiä on tullut lakattua jokunen kerta lisää, ajattelin antaa tuolle tyylille koristella uuden mahdollisuuden. Tilasin eBaysta joitain aikoja sitten 6 arkkia siirtokuvia ja ne kolahtivat postiluukusta sisään eilen. Hämmästyksekseni huomasin niiden olevan ihan samaa merkkiä, kuin aiemmin Mimaxilta tilaamani, poismyymäni lohtarit. Mukana oli 2 arkillista koko kynnen kuvioita ja päätin ottaa riskin heti ensimmäiseksi kokeilla niitä. Vahingosta viisastuneena lakkasin kynnet etukäteen Essien Blancilla ja leikkasin kuviot suurin piirtein oman kynnen kokoisiksi. Muistelin lohtari-kuvien sulaneen tosi helposti lakattuani päällyslakalla päälle, mutta nämä tuntui kestävän kuorrutuksen mainiosti! Mikä lienee muuttunut, taito vai materiaali? Kyseessä on ruusukuviot, missä printti on koko decalin kokoinen. Eli kun molemmista reunoista leikkaa palat pois (koska olen niin pienikyntinen), ei kuvio näytä enää samalta. Mutta eipäs haittaa, ruusu-idea käy yhä ilmi ja onnistuin näissä aivan loistavasti tällä kertaa!

Maatuskoja kynsillä

Minimaalisen blogihiljaisuuden päättääkseni: Moi! Ihanat vanhempani ovat olleet viettämässä pari päivää luonamme talvilomaa, enkä ole katsonut aikani riittävän päivittelyyn (paitsi juorujen, hah hah).

Nämä kynnet saivat kunnian olla viikonlopun työkynnet ja hyvin sellaisina palvelivatkin. Olen ehkä viimein oppinut levittämään pikakuivattavan päällyslakan niin, etteivät lakkaukset kulu kärjistä heti ensimmäisen päivän aikana. Eli siis sipaisen lakkaa myös hieman eri kulmassa kynnen kärkeen, ikään kuin sulkeakseni sen.

Facebookin Kynsikoristelut-ryhmässä näkyi toissaviikolla samana päivänä kahdella eri käyttäjällä täysin identtisesti koristellut kynnet. Käyttäjät toisistaan tietämättä olivat päätyneet samoihin valintoihin: Pohja oli lakattu kirkkaan punaiseksi ja päälle oli liimattu mm. Mimaxilta saatavia maatuska-water decaleita (eihän nuo tytöt välttämättä maatuskoiksi ole suunniteltuja, mutta se on ainut asia, mikä itselleni tulee noista mieleen.). Äärimmäisen söpöä.  Viime viikolla, kun nakkelin Mix-hile-kokoelmaa Mimaxin ostoskoriin, näin kyseisenlaisen maatuska-arkin siirtokuvien joukossa ja päätin ostaa sen myös. Päätettyäni pari päivää myöhemmin ottaa ne käyttöön, mietin, menisinkö matalimmasta kohdasta aitaa ja matkisin muita lakkaamalla kynnet kirkkaanpunaisiksi. Kieltämättä punainen olisi sopinut maatuskatyttöjen muihin väreihin todella hyvin, mutta päädyin siihen, että se oli jo liian nähty. Keltainen kävi mielessä myös, mutta en ollut varma, jaksanko katsella keltaisia kynsiä koko viikonloppua. Lopulta päädyin niinkin anti-Slaavilaishenkiseen väriin, kuin kirkkaaseen pinkkiin, eli China Glazen Dance Babyyn. Lakkauksista tuli söpöt ja jaksoin katsella väriäkin koko niiden hengissäoloajan. Tällä kertaa myös siirtokuvien käyttö onnistui ihan 100-0 paremmin, kuin edelliskerralla, sanoinhan viimeksikin, että ensi kerralla jo osaan ;).

Öttiäisiä kynsien ulkopuolelta

Taloutemme koostuu parin hassun ihmishahmon lisäksi melko monesta nelijalkaisesta, jotka olen esitellytkin jo aikaisemmin. Milla on 2 vuotta ja 2kk vanha Walesinspringerspanieli, Lupu on 5,5-vuotias Laivakoira aka Schipperke ja kisumirrit Siru ja Aino ovat (maanvaivoja <3, tsekatkaa toi sohvan käsinoja. Se on pientä.) 8kk ikäisiä navettakissoja. Seuraa pieni (suuri, älkää jumittako selaintanne) kuvakavalkadi rakkaista nelijalkaisistamme; sillä kukapa ei tykkäisi katsella kissojen ja/tai koirien kuvia :).

"Olen vankina täällä, minua kohdellaan kaltoin ja olen masentunut"-pose. Se feikkaa.

Tämä kuva jollain tavalla kertoo Lupun luonteesta kaiken. Ylväs, vakavastiotettava, vakava.

Tämä kuva vastaavasti kertoo Millan luonteesta lähes kaiken. Pelle <3.

"Olen aina näin rauhallinen ja hyvinkäyttäytyvä. Usko, tai syön sun kengät."

"Hyppään.."

"No en sitte! Ota jo se kuva"

"Meh"

"Wat?!"

Ruusuja, aurinkoa, kevättä, ihanaa!

Maalasin kynsilakoilla ruusuja Essien Blancin päälle. Noita voi halutessaan pitää myös omenoina, tai marjoina, ei se ole niin justiinsa :). Kynityllä, ihan ohuen ohuella siveltimellä on vaan niin mukavaa työskennellä.

Aurinko paistaa jo kolmatta päivää! Kevät tulee! (vaikka onkin vielä jäätävän kylmä)

Ensi kerralla jo osaan

Useiden kynsiblogien mukaan saa käsityksen, että water decalsien- eli siirtokuvien käyttö on aika takuuvarmaa ja helppoa hommaa, millä varmasti saa edustuskelpoiset kynnet nopeasti. Ja tottahan se on. Täytyy vain muistaa muutama pieni tärppi.

En sano, että eiliset kynteni olisivat epäonnistuneet. Kyllä näitä kelpaa katsella (varsinkin kauempaa :D), mutta seuraavalla kerralla siirtokuvia käyttäessäni tiedän ainakin tekeväni toisin. Ensinnäkin, jos pohjalakka on metallihohtoinen tai helmiäinen (tai vastaava valoa heijastava), valoaheijastavuutta saattaa tulla liikaa, jos päälle yhdistää kiiltävän hopeisen decalin! Bling on toisinaan kivaa, mutta liian heijastavasta pinnasta pienet yksityiskohdat eivät enää erotu, eivätkä ole parhaiten edukseen. Siispä: Hopeiset tai muut metalliset siirtokuvat ensi kerralla creme-lakan päälle!
Toinen, hieman vakavampi virhe työn tuoksinassa oli käyttää pikakuivattajaa kiinnittämään decali paikalleen kynteen. Ei! Väärin. En tee niin enää jatkossa. Sulaa, menee ruttuun, ei toimi.

Upeita, usein decalseilla koristeltuja kynsiä taituroiva Sissi (samat kuviot, kuin itselläni sattumalta) toimi inspiraation lähteenä ja halusin yhdistää kuviot omillakin kynsillä violetille pohjalle. Vaaleanvioletille creme-pohjalle siis. Ai mutta... mitä ihmettä? valikoimistani löytyi tasan nolla (0 kpl!) vaaleanviolettia cremeä! Kuvitelkaa, mikä maailmanluokan kriisi! Huhhuh.. Shokista selvittyäni, päätin lisätä sen ostoslistalle heti ensi tilassa, mutta se ei auttanut eiliseen tilanteeseen. Wanhoista Mavala-pulloistani löytyi yksi, veikkaan, että lähes kultaiselta 90-luvulta peräisin oleva Soho, joka on joku metallihelmiäishärpätinvioletti. En ajatellut valoaheijastavuutta siinä vaiheessa, vaan levitin kynsille kolme kerrosta. Vähintään kunnioitettavan 10 vuoden ikäiseksi lakka toimi vielä yllättävän notkeasti, mutta kuplittui todella ikäväksi, varsinkin oikeassa kädessä. Raidoittui myös pahasti. Ja vielä lisäksi, kolme kerrosta Sohoa ei ollut kuivunut edes pikakuivattajan alla yön aikana. Siis oikeesti... Siitä nuo klommot, enpä ollut tajunnut kuvata illalla, kiitos minulle siitä. Ehkä kynsilakkamarkkinoilla on tapahtunut vuosien saatossa jotain tuotekehitystä?

Mix-hile II Mimaxilta

Piipahdin tänään Mimaxin nettikaupassa ja viikkojen harkinnan jälkeen klikkailin Mix-hile 2-setin ostoskoriin. Siis 12 pienen hilepurkin lajitelma, joissa kussakin purkissa kolmea eri kokoista jyvää. Heti tilauksen naputeltuani ja maksettuani, soitin Mimaxille ja sovin meneväni noutamaan tuotteeni tunnin kuluessa. Melko kätsyä :).

Purkkien hileet on tosi kivanvärisiä: osassa purkeista on monen eri värin mixejä, osassa kolmea saman sävyistä, mutta eri kokoista hilettä. Swatchasin ne kotona heti tikuille Wet n' Wildin kirkkaan päällyslakan kanssa. Vaikka aurinko paistoi tänään pitkästä aikaa ja jopa suotuisasti olohuoneemme ikkunasta sisään, en saanut värejä vangittua kameraan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta uskokaa, kun kirjoitan, että ne ovat luonnossa kauniimpia ja paremmin toisistaan erottuvia :).

Tikuttaminen oli melko sotkuista hommaa. Voin vain kuvitella, mitä se on, kun lähtee pupeltamaan tuota silppua kymmenelle oikealle kynnelle!