Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keltainen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keltainen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. lokakuuta 2015

Tartan- eli Aino-tohvelikuvio

Oliko mukava viikonloppu?

Mä heräsin tänä aamuna (aamupäivänä, yhdentoista jälkeen) bloggerin arkisto ihan tyhjänä, samoin kuin pää mielikuvituksesta, mitä kynsien lakkaukseen tuli. Käynnistyin muutenkin hyvin hitaasti, samalla kun pyörittelin lakkapulloja käsissäni. Sitten, kuin salama kirkkaalta taivaalta keksin mitä minun on määrä tänään kynsilleni laittaa: Skottiruutuja!

Olen hillonnut jemmoissani MoYoun Hipster 06-laattaa viime vuoden kauneusmessuista lähtien. Messuilla mulla oli päässä kirkas idea, mitä sillä tekisin, mutta kotiin päästyäni idea vaikuttikin jo aika huonolta. Käyttämättä siis jäänyt, kunnes ei enää tänään!


China Glazen Hey Sailor on tosi hyvä peruspunainen. Lakka peittää yhdellä kerroksella, joten en sitä enempää kynsilleni hölvännytkään. Yksi kerros kuivahtaakin ihanan nopeasti, joten leimaamaan pääsee lähes samantien. Muuten kaikki onnistuikin yllättävän elokuvamaisesti, paitsi vasemman käden etusormen jouduin aloittamaan alusta kolme kertaa. Hyvää harjoitusta hermoille, *heh*. Tällä kertaa myös Cinderella-käsi on päässyt kuviin mukaan, koska leimaus onnistui niihin paremmin (vaikka kumihanskapaholainen katkoi töissä viikonloppuna kaksi kynttä siitä).





Vasta lähtiessäni koirien kanssa ulos ja ottaessani Aino-/Reino-hybriditohveleitani jaloista, huomasin kopioineeni kuosin niistä. Hassua.
Kynnet ovat kaukana täydellisestä, mutta itse kun sivusilmällä tulen vilkaisseeksi niitä silloin tällöin kaukaa, saa ne ihan hymyilemään autenttisuudellaan.

Käyttämäni lakat:

Rimmel - Nail Nurse
China Glaze - Hey Sailor
Konad - Keltainen
Konad - Musta
Glisten & Glow - HK Girl

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Pilkkuja pilkuissa

Facebookin Lakkaushaaste-ryhmässä (ryhmään täytyy liittyä, jotta näkee kuvat) julkaistaan viikottain aihe inspiraatioksi kynsien lakkailuun. Tällä viikolla aiheena on skittle. Olen aiemminkin lakannut kynsilleni pastellisävyillä skittlemanikyyrin, mielestäni pastellivärit sointuvat helpoiten toisiinsa, kun ryhdytään yhdistelemään useita värejä keskenään. Myös edellisellä kerralla totesin tehtävän melko haastavaksi yhtä aikaa avoinna olevien lakkapullojen kanssa :D. Vuorotellen lakattavana olevien käsien vuoksi lähes kaikkien kynsien lakkaukset ovat yhtä aikaa märkiä ja siitähän seuraa väistämätön sotku ja ruttuja lakkauksiin (ai kuinka tunnen verbaliikkani suorastaan loistavan tänään! ...not).

Käytössä oli 11 eri kynsilakkaa ja pilkkutikku. Pikkusormen lakat ovat lytyssä, mutta onneksi valo heijatuu siitä niin, ettei sitä ehkä erota ihan suoraan! Ja unohdit maininneeni asiasta :).



Käyttämäni lakat olivat:
Opi - Nail Envy Dry & Brittle
Essie - Blanc
Ruby Wing - Gypsy
Models Own - Green Tea
China Glaze - Lemon Fizz
Essence - Little Miss Sunrise
Color Club - Blushing Rose
Essence - Naughty And Pink!
Essie - Go Ginza
Essence - Break Through
Flormar Pretty - P25
Essence - Let's Get Lost
Seche Vite

...vaatimattomasti.

torstai 25. huhtikuuta 2013

Auringonnousu

Ihana kevät on viimein alkanut, bongasin ekat leskenlehdet aikaisemmin tällä viikolla ojan pientareelta ja... oih. Kevät on mun lempivuodenaika. Otinpa ensimmäisen kesälomaviikonlopunkin täksi viikoksi. Lähdetään miehen kanssa viettämään serkkuviikonloppua (mun serkkujen ja sisarusten kera) keskisempään Suomeen, jipii.

Valmiiden kynsikuvien pino kasvaa kasvamistaan, missä ihmeessä luuraa inspiraatio kirjoittaa niistä juttua tänne?!

Viimeisimpänä olen saanut aikaan omasta mielestäni aika onnistuneen liukuvärjäyksen. Värit pyörivät mielessäni muutaman päivän ennen toteutusta ja sain ne toistumaan lopputuloksessa aika pitkälti samaan tapaan, kuin mielikuvissa. Multivärimanikyyriin pääsivät osalliseksi Essien Blanc, Color Clubin Almost Famous, L'Orealin Lushtangerine, China Glazen Hey Sailor ja Opi:n Anti-Bleak. Maalasin kynnet aluksi valkoisiksi Blancilla, etten joutuisi töpsöttelemään liukuvärivärejä kymmeniä kerroksia.


Katselin melko tyytyväisenä lopputulosta vuorokauden verran, jonka jälkeen päätin koristaa kynnet vielä palmuilla Konadin laatasta m29. Saatuani työn valmiiksi, tajusin värien olevan väärin päin, jos olisin halunnut maiseman esittävän auringonnousua :D. Keltainen olisi pitänyt olla puun juuressa. Oh well, ei haittaa.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Vintageruusuja

Viime viikkoisen tt-tutkimuksen seurauksena oikea käteni alkoi muuttua sunnuntai-iltana sini-puna-mustankirjavaksi, vastakkainen käsi siis, minkä ne onnistuivat turvottamaan pallukaksi. Olivat puhkaisseet suonen oikeastakin kädestä ja muutaman päivän viiveellä kyynärtaipeen alue ja käsivarsi muuttui mustelmasta tummankirjavaksi ja nyt koko kättä särkee niin maan per... usteellisesti, että jäytää jo aivojakin! No mutta mepäs ollaankin säästytty taloudessamme vatsataudeilta ja flunssilta (puuta hakaten) ja se niistä sairaskertomuksista sitten taas! Ihan vaan taas sillä, että ärsyttää!!

Kynsiä on tullut lakkailtua melko ahkerasti niin, että kuvia niistä löytyy jo jonoksi asti. Jonkun kotitontun pitäisi käydä vielä kirjoittamassa juttua niistä tännekin :).

Nyt, kun yksi virallinen kesänmerkki on käynyt toteen: lakaisukone harjasi hiekoitussorat kävelyteiltä(!), on aika raikkaiden kevätsävyjen kynsilläkin. Vaaleat pastellit ja kirkkaat neon-sävyt sopivat ainakin omasta (ja kynsilakkavalmistajien) mielestä paljon paremmin auringonpaisteiseen lämpimään säähän, kuin kylmään tai loskaiseen.

Näissä kynsissä käytin pohjalakkana China Glazen Lemon Fizziä. Koristelut ovat siirtokuvia, jotka olen tilannut eBaysta, mutta näitä ihan samoja XL-arkkeja myi Suomessa myös Mimax. Lemon Fizz on ainakin itselläni aika paksua tavaraa. Voin kuvitella, että monet harrastajat karttavat näin jankkia koostumusta, mutta omasta mielestäni paksuus on aika kiva; raidoittui levittäessä hieman, mutta tasoittui kuitenkin sopivaksi hetken seistyään kynnellä. Kaksi kerrosta riitti peittävään lopputulokseen. Siirtokuvista tuli tuolla keltaisella pohjalla hieman Arabian Myrna-astiasto mieleen, vaikka ovatkin ihan eri värisiä.

Osallistuin näillä kynsillä Facebookin Lakkaushaasteeseen (ryhmää pitää liittyä nähdäkseen kuvat).




Kertokaahan muuten mielipiteenne kuvista: ovatko kuvat liian isoja vai sopivan kokoisia? Onko niitä mielestäsi liikaa vai juuri sopivasti? Muita ruusuja tai risuja?

torstai 7. helmikuuta 2013

Ihanaa keltaista

Kysyin eilen illalla mieheltä, millä lakkaisin kynnet nyt, kun olin ottanut James Bondit juuri pois. Mies ehdotti keltaista ja mustaa. Jaiks. Hetken haaveiltuani, otin aiemmin päivällä ostamani Color Clubin Almost Famousin laatikosta ja aloin lakkaamaan. Kehuin lakkaa eilen swatchattuani sen, että voisi peittää kynnellä jopa ekalla kerroksella. Pthyi, ei voi. On tosin hyvin pigmenttinen näinkin vaaleaksi lakaksi, mutta vielä toisellakin kerroksella raidoittui sen verran pahasti, että levitin vielä kolmannen. Saatuani aikaansaannokseni valmiiksi, jumitin levyn päälle: "Ai kauhee, huh, voisko olla huonompaa sävyä mun ihonvärille, kiva väri, mut ihan väärä mulle" jne..., niin että miehellä oli jo palaa hermo: "Miks sitten ostit sen, jos se oli niin väärän värinen?". Voi voi, ei kaikki vaan tajua. TÄYTYYHÄN asiaan vihkiytyneellä olla kunnon keltainen lakka valikoimissaan! Puolisen tuntia ihoni punakan sävyn ja kirkkaan keltaisen kontrastia ihmeteltyäni kävelin sattumalta peilin ohi, jolloin näin lakan ensi kertaa vähän kauempaa, ja kas, eihän se nyt oikeastaan ollutkaan niin kovin paha. Oikeastaan, tää on aika kiva.. Oikeastaan, mä rakastan tätä! Onhan se kirkas ja riitelee alkavan rospuuttoaikakauden kanssa, mutta voisin helposti kuvitella pitäväni tätä kesällä (tai miksen nytkin).



Kello oli jo paljon, joten en alkanut tekemään minkäänlaisia koristuksia enää lakkojen päälle illalla. Miehen ehdotus oli yhdistää musta jollain tavalla lakkaukseen, mutta en vaan keksinyt mitään, millä sen toteuttaa. Tänä aamuna siis päädyin maailman helpoimpaan (liian helppoon) ratkaisuun ja leimasin Bundle Mosterin BM-308-laatasta appelsiinikuviot kynsiin oranssilla Konadin leimauslakalla. (Note to self: Jos syöt meetwurstia ennen kynsilakoilla leikkimistä, pese kädet. Voi olla, ettei leimaukset tartu rasvaiseen pintaan :P). Olen tainnut omistaa joskus tämänkaltaisen vahakangasliinan...





tiistai 29. tammikuuta 2013

Vesimarrgh!!

Mietin tänään pitkään ja hartaasti kehtaanko julkaista tämänpäiväiset aikaansaannokseni. Sitten muistin, että joku oli toivonut postausta ei-niin-onnistuneista lakkauksista, joten menkööt nämä ikään kuin sellaisina.

Olen kokeillut vesimarmorointia pari kertaa aiemmin, joka kerta huonoin, tai vielä huonommin lopputuloksin. Edelliskerrasta oli vierähtänyt tovi ja aika parantanut haavat: "Miten vaikeaa se nyt voi olla? Muutkin siinä onnistuu, valitsen vaan riittävän peittävät ja laadukkaat lakat, niin onnistun minäkin". WRONG. Valitsin käyttöön China Glazen Dance babyn ja Lemon Fizzin. Tiedän, aika hölmöä käyttää lähes rakkaimpia lakkoja tähän tarkoitukseen, niitä kun lutraantuu hommassa melko paljon. Lakat kuitenkin toimi erinomaisesti lajissa. Lakkapisarat levisivät veden pinnalle täysin moitteettomasti, eikä kuivahtanut nopeasti, joten ehdin piirrellä neulalla marmorointikuviot ihan rauhassa. Onnistuin myös valitsemaan värit, jotka omasta mielestäni sopii hyvin yhteen.

Vaan kun on kyse siitä, että pitäisi saada kuviot joka kerta samanlaisiksi, niin En Vaan Osaa. Seurasi aivan jäätävä sotku ja kädet oli ranteita myöden kynsilakassa. Pääsin lopputulokseen, joka tyydytti joten kuten ja päätin jättää tämän kynsitaiteilun alalajin vastaisuudessa niille, jotka sen taitavat. Päivi kiittää ja kumartaa.




maanantai 21. tammikuuta 2013

Somewhere, over the rainbow...

Viikko sitten liukuvärjäyskynsiä maalaillessani tuumasin, jotta *phuuh*, saa hetkeksi liukuvärjäykset jäädä tästä taloudesta. Kas kun ei ollut niin helppoa tälle rouvalle. Viikkoa myöhemmin: Hmm, mitäköhän mä tekisin tänään kynsilleni... Jos vaikka... hmm, liukuvärjäystä! Vois olla kiva. Joo, ja vielä neljällä värillä! Itsesuojeluvaisto, kukkuu? No yllättävän hyvin kävi ja aika nätit tuli kynsistä, ainakin kaukaa katsoen. Makrolinssin läpi järkkärillä kuvaten, noo, ei pitäis katsoa niin läheltä. Mutta jee jee, näillä taas mennään. Lakat, joita käytin oli Essien Blanc (pohjalla), joka alkaa olemaankin kohta loppu, täytyy hommata uusi, Flormar Pretty P26 sekä China Glazen For Audrey, Dance baby sekä Lemon fizz.




Fifty shadesien jälkeen luin Riikka Pulkkisen Vieras-teoksen, jonka sain joululahjaksi äitiltä. Eittämättä hyvä kirja, mutta vastaavanlaisen kultturellin pläjäyksen jälkeen oli Pakko saada käsiin jotain höyhenen kevyttä luettavaa, kuten vaikkapa alla oleva Pasan ja Atpon Eniten vituttaa kaikki-taideteos, jonka löysin tänään Kirjatorin alesta :D. Kaiken ei aina tartte olla niin vakavaa ;).


maanantai 14. tammikuuta 2013

Pilkku-ja

Mä täytän tänään 31 vuotta. Kamalan vanha. Mutta vanhuus on myös hyvä syy viettää syntymäpäivä mukavasti kotona, nenä tietokoneen näytössä kiinni. Mies leipoi omin kätösin aamulla ennen mun herättämistä herkullisen karppisuklaasynttärikakun, namskis, jonka jälkeen painui nukkumaan päiväksi. Mulla oli tämän jälkeen monta monituista tuntia aikaa tehdä kynsiä ja luin muuten viimeisen Fifty shades-kirjankin loppuun.

Kirjasarjasta sananen.. Kuten olen maininnut, luen hyvin vähän, enkä kovin helposti ole hirveän kriittinen lukemaani kohtaan. Tällä kertaa on valitettavasti tehtävä poikkeus. Tykkäsin kirjasarjan ensimmäisestä osasta aivan valtavasti, ahmin sen läpi kolmessa päivässä ja siirryin välittömästi kakkososaan. Mitä lie tapahtunut kirjailijan suunnalla, pääsikö viimein "itse asiaan", eli seksikohtauksiin ja kylvi niitä joka kolmannelle sivulle, vai mitä, mutta tässä päässä lukeminen alkoi tuntua jo puuduttavalta! Kirjailijan sanavaraston köyhyys kävi paremmin, kuin hyvin ilmi toisen ja kolmannen kirjan kohdalla. Sanoja, tai sanontoja, kuten "helkkari", "hajota palasiksi hänen ympärilleen" (öö, ok..), "hän MUMISI" ja monia monia muita oli ripoteltuna ai-van lii-kaa. Myöskin oma henkilökohtainen näkemykseni kirjan naispuolista päähenkilöä kohtaan on suorastaan inhoava. Se tuskin oli kirjailijan tarkoitus, mutta en oikeasti kestäisi Anastasian kaltaista naiivia, typerää ja pelokasta, mutta kuitenkin sairaalloisen mustasukkaisesti puolisostaan kiinnipitävää naishenkilöä oikeassa elämässä. Tuskin sellaisia onkaan. Ensimmäinen kirja on Wikipedian mukaan myynyt Britanniassa  5,3 miljoonaa kappaletta ja jatko-osat 3 miljoonaa. Uteliaisuutta vai mitä lie, paska kerää kärpäsiä puoleensa näemmä.

Ja sitten kynsiin, kynsiblogihan tämä on ;). Pilkkuja ajattelin alkaa pistelemään aikani kuluksi. Lakkasin kynnet mustalla CG:llä ja kaivoin puutikun esiin. Sain vasemman käden valmiiksi, mutta en tykännyt. Otin kuvan sentään:


Ylläolevat lähtivät pois heti kuvanoton jälkeen. Kokeilin niiden jälkeen vähän kirkkaampia ja toisistaan erottuvampia värejä, sekä selkeämpää linjaa pilkuille, kas näin:



Ja nämä saivat kunnian olla tämänvuotiset synttärikynnet.

Grr, blogger kiusaa. Melkoinen työ saada kuvat näkyville.

torstai 10. tammikuuta 2013

Vauvan potkupuvut

Ai pahus, pääsi eilen hyvin alkanut postausputki katkeamaan. Täytyy varoa näin käymästä uudelleen.

Mihin nainen tarvitsisi kakk.. er, mahonginruskeaa kynsilakkaa, jos ei vauvan potkupukukynsien tekemiseen? Kyseessä siis China Glazen Capitol Colors-kokoelman Mahogany magic-lakka, mikä on niin... eh.. no sanotaan suklaanruskea creme, kuin voi vaan olla. Jostain ihmeellisestä syystä olin päättänyt, että kokoelmaani täytyy kuulua ihan perusruskea lakka. Niinpä sen olin tilannut Nailsuppliessilta viime vuonna, mutta en sen saapumisen jälkeen ollut kertaakaan keksinyt sille mitään käyttöä. Ennen kuin! Sain joululahjaksi DRK-C-laatan, missä on aito ja alkuperäinen 70- tai 80-luvun vauvojen potkupuvusta tuttu elefanttikuvio! (noh, fanttien korvissa on tähtiä, joten kai tuosta sini-puna-valkoisella värityksellä saisi amerikkalaisemmankin)
Jostain vielä ihmeellisemmästä syystä olen skipannut keltaisen Opin tai China Glazen lakan tilaamista niin pitkälle, ettei edelleenkään varastoistani sellaista löydy. Halpiskeltaiset, jotka omistan värjäävät kynnet maksatautisen keltaiseksi, vaikka alla olisi kaksi kerrosta aluslakkaa.

Potkupukumielleyhtymäni mukaan pohjaväri olisi tosiaan pitänyt olla tuo keltainen, missä ruskeita ronsujen kuvia, mutta näinkin päin tämä toimii. Konadin keltaisesta leimauslakasta täytyy vielä kehaista, että onpas hyvä. Ihan tosi hyvä ja pigmenttinen. Leimaa mallikkaasti tumman päälle.




Onko tämä kuosi kenellekään lapsuudesta tai lapsien lapsuudesta tuttu?

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Örkkimörkkiset

Viimeksi Nailsuppliessilta lakkoja tilatessani huomasin Orlyn myydyimmäksi lakaksi kyseisessä kaupassa violetin Fowl Playn. En voinut vastustaa kiusausta, vaan nappasin sen koriin. Kyseessä on violetti shimmerlakka, missä mukana pääosin oranssinväristä flakieta, sekä sinistä pientä glitteriä. Tältä väri näyttää siis tällä hetkellä pulloa päivänvalossa katsoessani. Muissa valaistuksessa flakiet hohtaa monissa muissakin väreissä, kuten vihreänä. Lakka vaati 3 ihan täyttä kerrosta peittääkseen hyvin. Flakielakat ovat melko harvinaisia ja erikoisuudellaan saattaa hyvinkin kerätä innokkaita faneja osakseen. Itse en oikein lämmennyt tälle. En tosin muutenkaan erityisesti rakasta violetteja lakkoja, eikä tässä mielestäni ole oikein mitään tavasta poikkeamaan saavaa.

Lakkasin kynnet toissapäivänä ja jaksoin katsella sävyä pelkilteen vuorokauden ajan. Eilen, kun mistään kynnestä ei ollut lohjennut palasia, päätin leimata päälle jotain kuvioita. Päädyin Cheekyn laattaan, missä mitä lie, hammaspeikkojen kuvia ja leimasin ne keltaisella Konadin lakalla violetin päälle. Yritin aluksi pinkkiä Konadin lakkaa, mutta sen pigmenttisyys ei riittänyt peittämään todella tummaa violettia.





torstai 8. marraskuuta 2012

Geelilakkafail ja tassu-skittlesit

En onnistunut pitämään geelilakkoja kynsissäni :(. 3 päivää oli kulunut ja 7 kynnen reunat irvistelivät. Sörkkiessäni reunoja, havaitsin massan olevan melko pehmeää; ei ihan silikonimaisen, mutta selkeästi kumimaisen pehmeää. Kokeilin varovaisesti taittaa reunaa vähän lisää ja huomasin lakkalevyn irtoavan kynneltä, kuin se ei olisi ikinä siinä kiinni ollutkaan!. Näin kävi jokaisen kynnen kohdalla. Positiivinen asia tässä on se, ettei mun tarvinnut nyt liotella kynsiä asetonissa, tai vielä pahempaa, hioa niitä enempää kynsiviilalla. Eipä vaan ihan ajaneet tarkoitustaan kynnen suojana ja "kilpenä".
Olin tehnyt pohjatyöt mielestäni, kuten ohjeissa neuvottiin: Olin kevyesti hionut kynnen pintaa bufferilla, jonka jälkeen levittänyt pohjustusaineen, joka käsittääkseni muuttaa kynnen ph-arvon suotuisammaksi geelejä vastaanottamaan. Ehkä vika on uv-lampussani. Uuni on muutaman vuoden vanha "halpis"laite Kiinasta. Tai ehkä kynsiäni ei vain ole tarkoitettu tähän hommaan, myöskään geelirakennekynnet eivät ole pysyneet mulla kovin pitkään, vaikka olisin laitatuttanut ne kynsisalongissa. Tai sitten ne aineet, kuten joku vinkkasi eilen Facebookin kynsikoristelu-ryhmässä. Sanoi, että monella muullakin on ollut ongelmia Sinan geelien pysyvyyden kanssa. Tiedä siitä sitten.. Ehkä kokeilen paremmalla onnella joskus myöhemmin vielä.

Intin toissailtana mieheltä ideaa seuraavan päivän, eli eilisen kynsiin. Pyysin keksimään leimakuvion ja värit. Helpotin hommaa sen verran, että löin uusimman DRK-A-laatan esiin ja pyysin valitsemaan siitä kuvan. Tällaista hän ehdotti tekemään: Maalaa kaikki kynnet eri värisiksi ja leimaa noita tassunkuvia eri väreillä joka kynteen. Okka.
Käytin pohjaväreinä China Glazen pastellisävyisiä cremejä, sekä pikkusormeen Cesarsilta saamaani lahjaa, Ruby Wing-merkin Gypsyä (joka vaihtaa väriä lämpötilan mukaan). Leimavärit olivat kaikki Konadin omia.

Kynnet olisivat olleet iloisen pirteät ennen leimojakin:


Huiii, kun kuiva iho! Käsirasva ois pop.

Todistin eilen päivällä harvinaista valoilmiötä: Auringonpaistetta! En silti saanut käytettyä sitä hyväkseni parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Sininen Konadin leimauslakka, I hate you! Maailman pahin takertuja ihoon.



Ja hei, ihan tosi! Täällä paistoi eilen aurinko! Mulla on todistusaineistoa:

Naapurimme, Keskusrikospoliisi.

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Hunajakennot ...eiku

Geelilakkojen päälle on aika helppo lakata toisella värillä, koska pinta on niin sileä, eikä röpelöinen, kuten oma luonnonkynteni. Keskittyneesti ja tarkasti lakkaamalla sain jopa yhden kerroksen riittämään peittävään lopputulokseen, kun laitoin tänään China Glazen pastellikeltaisen Lemon Fizzin kynsille. Mun olisi vaikea kuvitella itseni pätsäilemässä ympäriinsä kynnet ihan kirkkaan keltaisina, mutta tämä sävy kynsissä ihan helposti! Ei ollenkaan niin päällekäyvä, kuin puhdas, kirkas keltainen. Namskis.

Heti DRK-A-laatan saatuani kiinnitin huomioni alarivin mehiläiskennokuvaan(...) ja tiesin leimaavani sen mustalla keltaisen lakan päälle. Tänään oli se päivä, kun laitoin aatokseni toteutukseen. Laatta toimi, kuin unelma, kuvio siirtyi leimasimeen leikiten ja lakkaa jäi leimasimeen juuri oikean paksuinen kerros, jotta se siirtyisi hyvin kynsille. Aloitan leimaukset aina vasemmasta peukalosta, niin nytkin. Nostettuani leimasimen peukalonkynnen päältä, katsoin aikaansaannosta tuhannesosassekunnin ja hölmistyin. Eihän tämä ole mikään hunajakenno!! Mua on huijattu! Tää on jalkapallo! :D Keltainen jalkapallo...
No mikäpä siinä, teen sitten futiskynnet, kun tähän saakka olin jo päässyt. Leimaukset onnistui kaikkiin kynsiin mainiosti. Mustaa Konadin lakkaa on melko kurjaa poistaa kynsien ympäriltä lopuksi. Se vain lähinnä leviää ja vaikka kuinka hinkkaa, lopputulos jää harmaaksi :).

Vieraileva tähti taustalla. Aino oli vallannut valokuvausstudioni.



Joudut blogiin, jos pysyt siinä. Pysyi se.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Koukeroa

Ihastuin edellisien kynsien koukerokuvioihin niin, että jatkoin samalla teemalla seuraavienkin kynsien kanssa. Tosin ilman enimpiä muita koristeluja. Jälleen kerran kaikui ilmoille kysymys miksi, oi miksi vasemman käden hienomotoriset ominaisuudet ovat niin kovin vaikeita ottaa käyttöön?

Nämä pääsivät asumaan kynsillä lauantain työpäivän ajan, jonka aikana yhden kynnen lakasta lohkesi palana puolet :(. Illalla lähtivät ne sitten poies.




keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Liigeriii

Edelliset Axe-kynnet saivat väistyä uusien tieltä hyvin nopeasti. Päätin kokeilla liukuvärjäystä sen ihan virallisella menetelmällä, eli laitoin kaikki lakkavärit pesusienen kautta kynteen. Aikaisemmat liukuvärjäykset oon tehnyt niin, että oon lakannut kynnet kauttaaltaan x-värillä, jonka kuivuttua oon töpötellyt sienellä toisen värin kärkiin.

Käytin näissä Mavalan valkoista, mikä toimi tosi mallikkaasti, sekä Flormarin Neon-malliston oranssia ja keltaista, joilla voisi ainakin tämän lajin puitteissa heittää vesilintua. Äärimmäisen huonopigmenttisiä litkuja. Jännä, ettei siitä voi kuitenkaan syyttää neon-koostumusta (jonka olen joskus ehkä kuullut olevan eri, kuin creme-lakoilla?), sillä omistan myös neon-pinkin ja se sopii jopa leimauslakaksi kohtalaisesti. Näitä kahta ei voisi edes haaveilla siihen tarkoitukseen.


Sotkuhan siitä tuli...




...mutta senpä sai siivottua!

Olin aika ylpeä ekoista liukuvärjäyksistäni ja olisin ehkä voinut jättää nämä jopa näin, mutta en oikein usko less is more-hömpötyksiin. Siispä:

Tiikeriii!!!





Sori noi rappeutuneet kynsinauhat. Teen niille jotain ihan kohta, ihan tosi.

Tarveaineet:



Jotkut pitää eläinkuoseja noloina ja tosi tyylittöminä. Musta nää on tosi jees :D.