Tuksu meets Barbie

Eilen pääsi kynsille kaksi upouutta hankintaa: Tiistaina Cesarsshopista ostamani Color Clubin Blushing rose (punasteleva ruusu, aww), joka on hennon vaaleanpunainen creme, sekä päivää myöhemmin saapunut Orlyn Halo, joka on vaalean kullanvärinen glitterlakka, missä pientä jyvää, sekä isompaa pyöreää hilettä.

Blushing rosesta tuli ensimmäisten asioiden joukussa mieleen Barbien korkokengät ja avoauto. Googleteltuani edellisiä, huomasin kenkien ja auton olevan nyky-Barbeilla huomattavasti räväkämmän pinkkejä, mutta kultaisella 80-luvulla sävy muovileluissa oli juuri tämä, piste. Lakka oli äärimmäisen helposti levittyvää, vaikka Color Clubin lakkojen suti onkin pienimmästä päästä.

Halon koostumus on sopivan hienojakoinen, joten se sopii vallan loistavasti liukuvärjäykseen, sen töpöttelin kynsien kärkiin.

Kynsistä tuli omasta mielestäni ihanat (ihanat ihanat)! Värit sopii keskenään, kuin paita ja peppu. Herätin ehkä itsessäni sisällä nukkuvan piiloTuksun, seuraavana askeleena lähden ulos huulet pastellipinkeiksi maalattuina ;).

Halo vain oli jäätävän vaikea kuvattava!! Lakassa EI ole mukana mustia hippuja, toisin kuin kuva väittää.

Lakkahukkuminen

Tämän frouvan päällimmäisiin ominaisuuksiin ei kuulu odottaminen, tahi pitkäjänteisyys jotain asiaa odottaessa. Jos postinkantajan tiputtamassa lapussa lukee 29.11, niin eihän se nyt tokikaan voi tarkoittaa absoluuttista totuutta, vaan tietenkin täytyy löytyä polku, jolla sitä voi hieman kiertää. Tällä kertaa ei onneksi tarvinnut käydä kaivamassa Sherlockin hattua kaapista tämän pulman selvittämiseksi, vaan pelkästään näpytellä kortissa lukeva seurantakoodi postin sivuilla oikeaan paikkaan ja oikean ajan saavuttua näin, että pakettini olivat löytäneet perille postin hyllyyn. Ja siitä ei aikaakaan, kun punaposkinen sankaritar jo hymyilee keittiössään pakettiröykkiön vieressä, sakset kädessään. Hiukan punastuttaa tällainen näin runsaiden materialismiorgioiden esittely, mutta kaikkihan varmasti ovat tietoisia alv- ja tullirajojen laskusta vuoden vaihteessa? Eli raja, jolla voi tilata verovapaasti Euroopan ulkopuolelta laskee n. 20:een euroon 43:sta ja tämä postaus taitaa jäädä viimeiseksi laatuaan ainakin aika pitkäksi aikaa.

Noo niin, mitäs sieltä postin kontista paljastuikaan? Nämä:

Kaksi kappaletta small flat rate boxeja Nailsupliessilta ja kaksi lakkaa ebayn kautta tilattuna.

Laatikot olivat syöneet seuraavaa:

China Glazen Romantique-kokoelmasta kolme lakkaa, Adore, Delight ja Admire. Ennestään omistin sarjasta jo hopeanvärisen Devotionin ja kultaisen Passionin. Nämä kaikki kuulemani mukaan soveltuu erinomaisesti leimailuun ja kaikki myös peittää heti ensimmäisellä kerroksella.

 

China Glazen Nälkäpeli-, eli Colours of the Capitol-kokoelman kaunokaisia. Yläkuvan mukaan vasemmalta oikealle: Fast track, Stone cold, Harvest moon, Dress me up, Mahogany magic, Luxe and lush.

Hieman eri järjestyksessä samat.

OPI:n James Bond-kokoelmasta Goldeneye ja The world is not enough, sekä aikaisemmasta Hollanti-setistä Dutch 'ya just love OPI ja I have a herring problem.

Olisi ollut liian selkeätä laittaa tikut samaan järjestykseen, kuin yläkuvan pullot.

Sekalaista seurakuntaa eri merkeiltä: Orlylta Halo ja Fowl play, jälkimmäinen on kovasti kehuttu ja sattui olemaan kaupan eniten myyty Orly, joten kiinnostus kasvoi ja nappasin ostoskoriin. Ihan kaunishan tuo on. Halo pääsi ensimmäisenä kynsille, myöhemmin esittelyä siitä. CND:n Scarlet shimmer on läpikuultava lakka sinipunavioletilla hohteella; ei näytä yksinään miltään, mutta uskoisin pääsevänsä esimerkiksi mustan lakan päällä oikeuksiinsa. Halusin tilata Bariellen Elle's spellin, mutta se oli valitettavasti loppuunmyyty silloin, kun näpyttelin tilausta, joten valitsin lohdutuspalkinnoksi Buddha-fulin samalta merkiltä, eikä se ainakaan pettymys ole. Hennon beigellä pohjalla itselleni jo ennestään Inglotin lakoista tuttua lastua, joka hohtaa niin maan monessa värissä. Voi käyttää ilman pohjalakkaakin, toisin kuin Inglotin flakiessejä.  Viimeisenä Essien Luxeffects-sarjasta A cut above, vaaleanpunainen glitteri, missä aika tiheästi pientä hilettä ja isompaa hexglitteriä. Alemmassa kuvassa on kyseistä lakkaa vain yksi kerros, eli toimii tosi hyvin.

Viimeisenä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä, ebaysta tilaamani Muppets-kokoelman varapullot, eli Wocka Wocka, joka vielä eilen oli kynsilläkin ja Excuse Moi!, joka on vilahtanut blogissa tämän alkuvaiheessa. Kuvittelin tilanneeni 2 pulloa Wocka Wockaa, niin ihana se on, mutta sain kuitenkin nämä. Täytyy tarkistaa kummassa päässä sattunut virhe, mutta oikeastaan en valita. Tykkään Excuse moista ihan yhtä paljon!

Hyvä ja paha tappeli, kumpi voitti?

Lainaan virkkeen verran eilisen postaukseni tekstiä: "En keksinyt näille edes mitään koristeluja, olisi helposti mennyt liian "halvan" näköiseksi :)." Kas näin. Tämän kirjoitin oikealla olkapäälläni istuvan enkelin välityksellä. Enkeleitäkin väsyttää joskus ja tänä aamuna tämä nukkui pommiin, päästäen vasemmalla olkapäälläni asustelevan paholaisen vaikuttamaan toimiini. "Joo ei, kuule, kyllä nää ehdottomasti nyt viimeistään toisena päivänä vaatii jo jotain koristelua. Käy tylsäksi vallan!". Flunssapäisenä epähuomiossa menin uskomaan, eikä siitä luonnollisestikaan mitään hyvää koskaan seuraa, kun tämä jäpikkä ehdottaa jotain.
RAITOJA! Aaaahahahah.. *niisk* *trööts* ..hahahhaaa. Joo, tulee varmasti ihan Marianne-karkkien näköiset! ..Yeah, no ei ihan. No mut hei, tekemällä oppii! (Kas, enkeli päätti herätä) (Mies on muuten uhannut lopettaa mun blogin lukemisen, jos ei tää mun omien tekeleideni haukkuminen lopu. Hei, etkö muka oo huomannut mun olevan itsekriittinen, sanan varsinaisessa merkityksessä :D?)

Hääaskarteluista ylijääneet ääriviivatarrat saivat toimittaa rajausteippien virkaa. Ihan tällaiseen touhuun niitä ei ole tarkoitettu, joten eihän ne pysyneet kunnolla kiinni liukkaassa sileässä kynnessä (ei muuten pysynyt kesällä oikein paperissakaan, mitähän sekundalaatua mahtoi olla). Siveltimellä sai kuitenkin putsattua pahimmat tarrojen alle levinneet valkoiset rannut. Ei kai näissä sen kummempaa, päälle Sally Hansenin Diamond Flash-pikakuivattajaa, jota muuten pitäisi hommata pikapikaa uusi pullo; alkaa olla paksua ja melkein loppu. Ei kutista alla olevia lakkoja ollenkaan, toisin kuin Seche Vite.

Lätkäisen samaan postaukseen toisen aiheen, vauhtiin kun pääsin. Olipa kerran eilen Cesarsshopin avoimet ovet Helsingin keskustassa. Flunssaa uhaten sinne riuhdoin itseni, 4€:n Color Clubin lakkojen perässä, vain huomatakseni, että tarjous oli suurimmaksi osaksi jo päättynyt, vaikkei siitä mainita nettisivuilla. Neljän euron tarjouksessa olevia lakkoja olivat enää jotkut sieltä täältä. Harhaanjohtavaa, sanon! Tarjous koski alunperin kaikkia vanhoja kokoelmia, sen tiesin, se sanotaan nettisivuillaankin, eli ei esimerkiksi tämän talven paria uutta kokoelmaa. Paikan päällä selitykseksi hintojen nousulle kuitenkin annettiin se, että tietyt kokoelmat ovat kuin ovatkin jäämässä edelleen heille myyntiin, eivätkä he halua myydä viimeisiä sen hetkisiä kappaleitaan niistä niin halvalla o_O. Ookoo... Himotuslistallani oli onneksi kuitenkin lakkoja, jotka tästäkin huolimatta maksoivat vain tämän 4 egeä, omnomnom. Kahmin mukaan seuraavat kaunokaiset:

Blushing rose, Shabby drab, High society, Wild and willing, Snakeskin

Blushing rose, Shabby drab, High society, Wild and willing, Snakeskin

Ja vielä viimeiseksi:

Voi, kuinka mua ärsyttääkään vastaanottaa tällaisia lappuja postiluukusta silloin, kun olen itse kotona! Suomennettuna tuo kuva kai tarkoittaa, että kirje on liian iso tiputettavaksi postiluukusta. Joskus joku mukava postinkantaja soittaa ovikelloa ja ojentaa paketin käteen. Toisinaan postinkantaja ei ole ottanut pakettia/kirjettä edes mukaan! Ei tämä ärsyttäisi niin paljon muuten, mutta kun sen voi lapun mukaan hakea postista vasta huomenna!!! Ette varmaan arvaa, mitä sieltä on tulossa ;D.

Wocka Wocka

Olen tainnut esitellä arvonnassa voittamastani Opi:n Muppets-minikokoelmasta muut lakat, paitsi tämän päiväisen: Wocka Wocka:n. Tosi tosi tumma burgundinpunainen, jossa aavistus shimmeriä. Olin vähän ignorannut tätä lakkaa siihen saakka, kunnes sain Kiinasta lakkatikut ja maalailin kaikki lakkani niille. Vasta silloin huomasin Wocka Wockan täydellisyyden ja naputtelinkin lähes saman tien tilauksen ebayn kautta varapulloon, sillä omistamastani 3,75ml:sta ei riitä kovin moneen lakkaukseen.

Sävy on aivan mielettömän upea! Syvä, tumma rubiinin- tai viinin- tai verenpunainen. En vaihtaisi tätä Hey Sailoriini, koska molemmilla on paikkansa ja varjossa tämä sävy saattaa esittäytyä jopa mustana, niin tumma kun on, mutta näillä kahdella punaisella voisin selvitä hyvin pitkälle (vaaleanpunaisia ja pinkkejä ei lasketa :D). Lisäksi juuri tämän valööriasteen sävyt ovat mielestäni parhaimmillaan lyhyillä kynsillä.
En keksinyt näille edes mitään koristeluja, olisi helposti mennyt liian "halvan" näköiseksi :).

One stroke-kukkasia

Mä oon hoksannut sellaisen asian kynsitaiteluissani, että jos en heti manikyyrin ja valokuvauksen jälkeen ole ihan varma, tykkäänkö kynsistä, unohdan ne arkistoihin joksikin aikaa ja myöhemmin uudelleen niihin palatessani pystyn näkemään ne paremmassa valossa: joko roskikseen suoraan, tai postaukseen. Nämä seuraavat kynnet olisivat ansainneet paikkansa ensin mainitussa, mutta koska kerta oli ensimmäinen, kun kokeilin one stroke-maalausta, päätin julkaista kuvat. Vaikka sitten vertailukohteeksi, jos joskus myöhemmin palaan samaan tekniikkaan ja vieläpä onnistuneimmin lopputuloksin.

Käytin näissä CG:n Nudea ja niitä samoja askarteluakryylivärejä, jotka haukuin eilisessä postauksessani. Totta maar on maalien syy, jos kukista ei tule kauniita!
Parannusehdotuksia/-huomioita: Pohjaväri olisi pitänyt olla tummempi TAI kukkien terälehtien ulkoreunojen tummemmat. Valkoisen ja nuden kontrasti ei ole riittävä (vrt. oikean käden keskisormi, mihin vahingossa pensseli oli kääntynyt väärinpäin ja kukan ulkoreunat ovat punaiset. Parempi :D). Ja toiseksi: Ei makrokuvia järkkärillä päivänvalolampun alla, jos kynsinauhat ja kynnet eivät ole parhaassa kunnossa, etkä ole vielä opetellut käyttämään Gimp:iä :D!

Lunta tulvillaan

Mies on niiskuttanut ja köhinyt koko viikon niin, että sairasloma on kutsunut töistä. Kuinka ollakaan, nappasin saman taudin ja itsekin jäin lepuuttelemaan kotiin tänään töihinmenon sijaan. Päivä on kulunut lääkärissäkäynnin jälkeen elokuvia katsoen ja kynsiä lakaten. Olisin viihtynyt Mikan tekemissä liekkikynsissä huomattavasti pidempäänkin, mutta eilisen työpäivän päätteeksi joka kynnestä oli lohjennyt lakat kärjistä ja yksi asia, mitä en voi sietää, on lohkeilleet lakat. Ne lähtivät siis haikein mielin tänään poistoon.

Mieleen tuli lumihiutaleet (mitä tänne Etelä-Suomeenkin on kuulemma luvattu ensi viikolla satavaksi), mutta jälleenkään en luottanut omaan mielikuvitukseeni, vaan lähdin seikkailemaan googleen. Tarkoitus oli matkia suoraan näitä, mutta toteutusvaiheessa äkkäsin, että mallikuvan tyttösellä on n. neliömetrin kokoiset kynnet, enkä millään olisi kyennyt saamaan omiin micro-kokoisiin yksilöihini vastaavaa jälkeä. Tein sen, minkä kykenin, pohjalakka on CG:n For Audrey ja "hiutaleet" on maalattu akryyliväreillä.

Flunssasta tukkoinen pääni sekä hermot hoki parin ensimmäisen koristelemani kynnen jälkeen luovuttamista, mutta en antanut periksi, vaan jatkoin sinnikkäästi. Viimeistään oikean käden viimeisissä kynsissä heitin pelin jo melkein leikiksi tuskanhikikarpaloiden alla. En ole oikein sinut noiden mun akryylivärien kanssa. Aiemmin, käsinmaalausta kynsille harrastaessani, olen käyttänyt eri värisiä kynsilakkoja ja niissä taidan pitäytyä vastaisuudessakin.

Mies lakkaa

inthispartoftown-blogin Liisa aloitti meille naispuolisille kynsibloggaajille hassun hauskan haasteen. Ideana on pyytää puolisoa lakkaamaan kynnet ja dokumentoimaan tämä tarina lukijoille. Tässä ihan viralliset säännöt tehtävään:

1. Vain mies saa koskea kynsilakkapulloihin.
2. Miehelle ei saa antaa neuvoja.
3. Tyyli on vapaa, käske miestä tekemään vaikka ranskalainen manikyyri, jos siltä tuntuu!
4. Valokuvaa lopputulos, ja mielellään kuvia myös prosessin aikana!
5. Lakkaukset saa poistaa heti kuvien oton jälkeen, jos siltä tuntuu.
6. Mies, joka ei suostu haasteeseen on lössö nussukka. (:D)
7. Muistakaa nauraa!

Itse en saanut haastetta keneltäkään, mutta tehtävä kuulosti niin hauskalta, että haluttiin osallistua siihen siitä huolimatta :).

Olin antanut Mikalle muutaman päivän aikaa miettiä toteutusta, mutta en itse tiennyt, mitä mahtaa olla tuleman. Tänään kauppareissulta kotiuduttuamme istuimme keittiön pöydän ääreen ja Mika pyysi varaamaan aikaa reippaasti, tyyliin kolmisen tuntia :O. Tämä on itse bänditaustastaan johtuen lakannut omia kynsiään jo useita, useita vuosia, joten odotukset olivat valmiiksi jo aika korkealla. Lopputulos kuitenkin yllätti todella! Voi, minkä alemmuuskompleksin saikaan aikaan.

Mies kaivoi laatikosta China Glazen Liquid Leatherin, okei sillä pohja ja näillä mennään. Tämän jälkeen pöydälle ilmestyi Cheekyn leimauslaatta ja muut leimausvälineet ja lopuksi vielä akryylimaalit! 

Otteet olivat varmat ja lähes ammattimaiset :).

Pikkasen meni kynsinauhoille...

...mutta ylimenneet puhdistui pensselillä. Jotain jäänyt päähän mun höpinöistä <3.

Päälle Mavalan Quick-Dry

Parempi, kuin itse tehden...

Ymmärtääkseni ensimmäinen kerta leimailua...

...ja yhtään kynttä korjailematta tulos on tämä! Reilua?!

Ei valkoisia liekkejä tänne. Akryliväriä päälle, pensselillä...

...kunnes näyttää tältä..

...ja keltaista perään -> autenttiset liekit! Whoa!

Hiukan miehisiä otteita vielä mukaan: valkoiset leimauslakan ylijäämät poistettiin linkkarilla :D.

Lopputulema viimein näytti tältä:

Hitusen ehkä enemmän pro, mitä haasteen kehittäjällä oli mielessään :D. Kympisti paremmat, kuin mitä itse saisin aikaan! Ei jäänyt Mikan viimeiseksi kerraksi, sorppa vaan rakas ;).

Vaikka en saanut itse haastetta keneltäkään, haluan haastaa muutaman bloggaajan tähän samaan. Kunnian saavat:

Jos edes kynnet-blogin Papu

Korukynsillä-blogin Lunalii sekä

Katjamaria-blogin Katjamaria :)

Hey Golden

Punainen kynsilakka, ah. Naisellisuuden esineellistymä. Käytän itse ihan liian harvoin. Maanantaina kynsille pääsi China Glazen Hey Sailor ensimmäistä kertaa ja, noh, paras kirkas punainen mitä on. Yksi kerros riitti niin heittämällä, ettei käynyt mielessäkään alkaa levittää toista päälle.

"Kaikki" interwebissä jotain kynsilakoista tietävät suomalaisneitoset ovat hehkuttaneet niinkin arkisen brändin, kuin H&M:n kullanväristä glitterpläjäystä nimeltään Stay Golden. Kuvatkin puhuivat muiden blogeissa niin selkeää kieltä, että mun oli vain -pakko- lähteä itsekin metsästämään tätä kirottua hilelakkaa. Suhteellisen suuren suosion saaneen lakan metsästysreissulla ollessani olin hiukan hämmentynyt tuijottaessani kauppakeskus Jumbon henkkamaukan kynsilakkahyllyä, jossa mikään ei ollut viittaavinansakaan mihinkään kultaiseen hileeseen. Lähdin pois. Käväisin maanantaina Helsingin keskustassa muilla asioilla ja ajattelin piipahtaa Forumin H&M:ssä nappaamassa sen himoitun. Tämänkin kaupan lakkahylly tarjosi eioota. Hämmennykseni kasvoi ja vaikka jalkojani jo hieman särki aiemmasta kävelystä, minkä olin suorittanut kaupungilla, sisuunnuin niin, että päätin, että minähän löydän sen, oli se sitten vaikka tämän päivän viimeinen tekoni. Siirryin Aleksanterinkadun hm:ään, TURHAAN! Ei mitään oikeaan viittaavaakaan! Voihan turhautuminen! Asia oli pieni, mutta päähänpinttymä, mikä päähänpinttymä. Kämp-Gallerian H&M:llä viimein lykästi ja sain sen himoitun, tiukille tosin meni sekin: hyllyyn jäi pari pulloa kokemaan yksinäisyyttä. Noukin kassalle mukaan myös Rooftop Partyn, jossa hopeisia ja violetteja glittereitä. Olipas paljon asiaa yhden kynsilakan ostamisesta... Olen joskus hieman yllättävän pakkomielteinen tietyissä asioissa, joista olen ihan varma.

Kynsille päätyi päällekkäin nämä kaksi yllä mainittua. Mies istui vieressä ja nappasi Stay Goldenin ja levitti kokeilunhaluisena sitä kerroksen valmiiksi mustiksi maalattujen kynsiensä peukaloon. Täytyi olla sitä mieltä, että se sopi mustan päälle paremmin, kuin punaisen.

Loppukevennyksenä kissanpentuja!

Aino huomasi valokuvausstudioni muuttaneen keittiön tuolilta valkoiseksi vuorattuun pahvilaatikkoon, joten Ainon lempipaikka muuttui samalla :).

Värit järjestykseen

Tilasin ebaysta kuukausi takaperin neljä 50kpl:n paketillista kynsilakkatikkuja. Sellaisia siis, mihin voi lakata kunkin omistamansa lakan ja näppärästi jälkeenpäin tarkistaa, mitä kaikkea omistikaan. Postikusti oli kiikuttanut paketin viime viikon torstaina perille ja tunkenut väkipakolla postiluukusta sisään, kerrankin kun en sattunut olemaan postinkantoaikaan kotona (olin naisen raivoa puhkuen metsästämässä valokuvausstudiooni pöytävalaisinta ja päivänvalolamppua siihen. Hämmästyttävää, miten vaikea homma, kun ehtona oli, että sitä ei tarvitsisi ruuvata pöydän reunaan kiinni! Mm. Kodin1, Prisma, Citymarket, Anttila, Jysk ja Tarjoustalo näyttivät pelkkää pitkää nenää valaisinosastoillaan. Ikeasta löytyi.)

Kotiin palattuani revin tavalliseen tapaani malttamattomana paketin auki ja aloin lakkaamaan tikkuja. Homma oli tosi mukavaa ja sain viimeiset lakat dokumentoitua perjantaina iltapäivällä. Tikkujen kuivatustila päätyi olemaan hieman ongelma kahden pienen kiipeilevän kissan takia, mutta siitäkin selvisin. Tikkuja jäi tyhjäksi (odottamaan varastojen täydennystä ;)) viitisenkymmentä, kun en tikuttanut kirkkaita päällys- ja aluslakkoja, enkä koristelulakkoja.

Näitä on mukava vaan katsella, leveä hymy naamalla :))).