keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Siirtokuvaonnellisuus

Ihan pian kynsilakkahurahdukseni jälkeen, viime syksynä, tilasin Mimaxilta arkillisen koko kynnen water decaleja, sellaisia kiinalaisaiheisia lohikäärmeitä esittäviä. Innoissani heti kotiin päästyäni aloin sörkkimään niitä vesiastiaan ja siirtämään kynsille, vaan taitoa ja ennen kaikkea tietoa olisi pitänyt siinä vaiheessa olla enemmän käytössä. Siirtokuvien pohjapaperi oli luonnollisesti valkoinen ja kuvat läpinäkyviä, joten kynnetkin olisi etukäteen pitänyt lakata valkoisiksi. En sitä asiaa tajunnut vielä siinäkään vaiheessa, kun siirsin ensimmäistä kuvaa vedestä kynnelle, eikä kuva näinollen ollut ollenkaan edukseen. Se oli ensimmäinen kerta, kun ikinä käytin water decaleja, eikä perusasiat olleet ollenkaan vielä hallussa. TIETENKIN kynnet pitää kuivata ylimääräisestä kosteudesta, jotta kuva jämähtää paikoilleen, eikä päällyslakan kanssa tule ongelmia. Panikoin kai ja aloin sohia kirkasta päällyslakkaa vielä liikkuvaisen siirtokuvan päälle, jolloin se hajosi, siirtyi lisää ja hermot meni. Totesin, ettei ole minun juttuni tämä ja myin loput lohikäärmekuvat Kynsikoristekirppiksellä pois (jäljellä oli kuvat vielä 3 manikyyriin).

Nyt puoli vuotta myöhemmin, kun kynsiä on tullut lakattua jokunen kerta lisää, ajattelin antaa tuolle tyylille koristella uuden mahdollisuuden. Tilasin eBaysta joitain aikoja sitten 6 arkkia siirtokuvia ja ne kolahtivat postiluukusta sisään eilen. Hämmästyksekseni huomasin niiden olevan ihan samaa merkkiä, kuin aiemmin Mimaxilta tilaamani, poismyymäni lohtarit. Mukana oli 2 arkillista koko kynnen kuvioita ja päätin ottaa riskin heti ensimmäiseksi kokeilla niitä. Vahingosta viisastuneena lakkasin kynnet etukäteen Essien Blancilla ja leikkasin kuviot suurin piirtein oman kynnen kokoisiksi. Muistelin lohtari-kuvien sulaneen tosi helposti lakattuani päällyslakalla päälle, mutta nämä tuntui kestävän kuorrutuksen mainiosti! Mikä lienee muuttunut, taito vai materiaali? Kyseessä on ruusukuviot, missä printti on koko decalin kokoinen. Eli kun molemmista reunoista leikkaa palat pois (koska olen niin pienikyntinen), ei kuvio näytä enää samalta. Mutta eipäs haittaa, ruusu-idea käy yhä ilmi ja onnistuin näissä aivan loistavasti tällä kertaa!







6 kommenttia:

  1. Tosi ihanat, wouu! Mäkään en oo vielä kokeillut decaileja, mutta tossa pöydällä ne polttelee... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitsa :). Älä anna poltella, ota käyttöön :D! Melko helppoa, kun tietää mitä tekee :D.

      Poista