Siskon kynnet

Meidän perheen sisaruksilla on yhä näin aikuisiälläkin tapana hankkia toisillemme jouluksi jotain pientä kivaa, kuten hyvin monilla muillakin sisaruksilla, olettaisin. Viime kuussa joulun alla siskoni kanssa soitellessani kysyin, olisiko mahdollisesti tarvetta jollekin tietylle pienelle. Vastaus oli perinteinen "no eeeei nyt tuu mieleen mitään", mutta keksi myöhemmin, että jos manikyyrin hälle tekisin, niin olis tosi kiva. En missään tapauksessa halunnut kutsua palvelusta joululahja-nimellä, mutta ilman muuta lupauduin hommaan.
Joulun pyhät tuntuivat luiskahtavan käsistä hurjaa vauhtia, eikä aikaa tuntunut piisaavan, mutta viimeisenä iltana ennen Vantaalle lähtöä käytiin miehen ja pikkuveljen kanssa ihastelemassa siskon perheen joulukuusta ja lasten saamia lahjoja ja otin lakkapullojen joululoma-collectionini mukaan.

Siskon kynsien malli on täysin erilainen, kuin allekirjoittaneella. Muoto on pitkä ja naisellinen; automaattisesti lähes täydelliseksi muotoutuva ja helposti pitkäksi kasvava *kade*. Nainen valitti kynsiensä huonoa kuntoa, itse silmäillessäni niitä, jouduin vain tuhahtamaan :D. Loraus käsirasvaa, niin olisin enemmän, kuin tyytyväinen, jos omistaisin samanlaiset.

Manikyyriin virallisesti kuuluisi kynsinauhojen hoidot ym., mutta eihän mulla ole tietotaitoa mistään muusta, kuin harrastelijalakkauksesta, skippasin sen manikyyrivaiheen vihellellen. Viilasin kynsien kärjet tasaisiksi ja siirryttiin miettimään lakkauksia.

Sisko halusi tietää, miten leimaus tapahtuu. Olin varannut mukaan Bundle Monsterin setin, sekä DRK-A-laatan. Kynsiin pohjaväriksi valikoitui China Glazen Romantique-kokoelmasta Adore-lakka, kiva metallihohtoinen petroolinsininen. Kokoelman lakat peittävät lähes poikkeuksetta kaikki ensimmäisellä kerroksella, joten pääsin siinäkin kohtaa melko helpolla. Leimakuvio valikoitui Bundle Monsterin laatasta BM-306. Kokeiltiin leimauslakaksi useita eri värejä, mutta koska Adore on melko tumma ja olin jättänyt varsinaiset Konadin leimauslakat kotiin, riittävää pigmenttitasoa ei meinannut oikein löytyä. Viimein pöydän ääressä istuva oma mieheni tarttui Opin Wocka Wocka-pulloon ja tarjosi sitä kokeiltavaksi ja kas, sehän toimi loistavasti. Valitettavasti välivaihekuvia ei tullut otettua ainoatakaan, mutta lopputulos näytti viimein tältä (pimeässä, puhelimella kuvattuna, jaiks):

Oli ensimmäinen kerta, kun lakkasin muiden, kuin mieheni kynsiä, tai omia. Kiitos Hanna! <3